Mulla on reilun viikon verran ollut satunnaisina iltoina pahoinvointia. Mitään ei tule ulos, eikä niinkään okseta, mutta pahaa oloa. Ja sen jälkeen maha yleensä kiristää ja pingoittuu, mutta lopulta se on aina sekasin olevaa mahaa. Ensin aina luulen, että supistelee... Voisiko se silti olla ennakoivaa? Voiko supisteluun liittyä paha olo ja mahavaivat? Mene ja tiedä... Kuitenkin se on äärimmäisen epämukavaa, sillä olen ihmeissäni tuon pahan olon vuoksi, ja varsinkin kun se tulee aina YÖLLÄ. Ettei kyseessä edes ole, että söisi jotain epämääräistä. Vaan monta tuntia ruokailusta/iltapalasta, yleensä puolen yön jälkeen. Ahdistavaa...

Nyttemmin ruoan kanssa on taas ongelmaa, sillä tekee kauheasti mieli makeaa! Pullaa, kakkua, JÄÄTELÖÄ... ja LIMUA... miks? Juuri kun onnistuin niin loistavasti pitämään painoni kurissa, alan himoita kiellettyjä ruokia. Ja varsinkin NYT KUN ON LIIKKUMISKIELTO!!! Ettei vaan syödyt herkut pääse kulumaan pois :( Nyt on vaan ryhdistäydyttävä ja yritettävä terveellisemmillä ruoilla jatkaa loppu raskaus.

Tänään on kolmas kummi pyydetty lapsoselle ja tietenkin tuo myöntyi :) Lapsuuteni paras ystävä :) Vielä olisi yksi pyydettävänä, joten siltä osin lista on käyty läpi. Muutenkin alkaa kaikki lapsen syntymään liittyvä olla kohillaan. Vaatteet on laitettu, pinnasänky odottaa appivanhemmilla valmiina, sekä vaunut äidilläni. Vielä kun järjestän muuten huoneen ja saan sen näyttämään pienen vauvan huoneelta, olen tyytyväinen. Sitten voi nauttia vain odotusajasta, ja pieni pääsee valmiiseen omaan huoneeseen. Huomenna, kun aamupv pn hiljainen, niin voisin hyvin valmistella jotakin :)

Alan vaan pikkuhiljaa hermostua yksin oloon kotona, joten jotakin on tehtävä että järki pysyy päässä. Yritän mahdollisimman montaa kaveria nähdä, ja keksiä mahdollisimman paljon tekemistä. Ja kun tuo synnytysjännitys on iskenyt. Ei itsessään se synnytys, vaan se että saan OMAN lapseni syliini. Nään ihan kohta miltä hän näyttää, ja varmasti itken silmät päästäni ja halkean onnellisuutta. Jännitän kovasti jo tuota maailman ihaninta tapahtumaa <3 Ja tavallaan en malttaisi enää odottaa, vaikka haluaisin odottaa sitä hetkeä vielä mahdollimman kauan, ettei se hetki tulisi niin pian. Jotain odotettavaa aina pitää olla ;) Jotenkin vaan haluan jo pienen nyyttini syliini <3

Selkä on oikutellut taas, mikä tietysti johtuu jatkuvasta istumisesta ja olen aika paljon kävellyt ostarilla ja seisoskellut. Mutta onneksi saatiin joululahjaksi shiatsu hieronta-tyyny joka on päällä harvase päivä :) Isäntäkin joutuu välillä hieromaan. Onhan senkin jotakin kärsittävä ;) Muuten olo on hyvä!

Ensi kertaan!