Tässä sitä ollaan sairauslomalla, jo viikon verran oltu ja vielä reilu viikko jäljellä ennen mammalomaa. Toisin sanoen, loppuun asti... Selkäsärkyjen takia saikkua hain, ja sainkin. Mutta lisäksi lääkäri määräsi ehdotonta lepoa, sillä lapsonen tuntui olevan tuloillaan. Kohdunkaula enää sentin mittainen (käsikopelolla mitattuna). Lapsikin tuntui lääkäristä vatsan läpi aika isokokoiselta. Huomenna mulla onkin kontrolliaika, joten jännityksellä tässä ollaan. Toivottavasti ei tarttis lähteä vielä synnyttämään! Vois tuo nyt pari kolme viikkoa ainakin sisällä pötkötellä vielä. En ole varma onko mulla supisteluja ollut, kun aina kun maha tuntuu pinkeältä ja kipuilee, niin samalla tuntuu olevan vatsa todella sekaisin. Välillä se on pinkeä muuten vaan, muttei kipuja lainkaan. En osaa sanoa, millaisia niiden sitten pitäisi olla. Toivon vain, että pikkuinen malttaisi vielä hetken...

Viime viikolla kirjoittelinkin kovin pitkän listan tapahtuneista, mutta menin siinä ohimennen tuon koko kirjoituksen pyyhkimään pois, ja uutta en enää jaksanut rustata. Joten jäi se :) Mutta nyt koitan uudelleen :D

Muuten kummempia uutisia ei ole. Kiloja kertynyt noin 4kg. Ja maha on valtava! Ainakin musta tuntuu siltä, kun vertaan kanssaihmisiin ympärillä. Mutta toki olen pienikokoinen, joten tähän puoleentoista metriin maha voi tuntuakkin valtavalta... Selkäkivut ovat siedettäviä nyt kun saikutan. Välillä niitä ei ole lainkaan. Uutena kipuna on tullut vasen olkapää. Se särkee milloin mistäkin. Vessapaperin ottamisesta, kierrekorkin avaamisesta, kaukosäätimen ottamisesta tai ihan vaan nukkumisesta... Kurja tunne kun se särkee aika-ajoin vaan enemmän ja enemmän... Näitä hemmetin kipuja riittää!! :D

Kävin viikolla ensimmäistä kertaa IKINÄ jalkahoidossa kosmetologilla, ja tuntuikin aivan ihanalta kun sai vielä hieronnan kipeille jaloille. Pari päivää ne näyttivätkin kauniin hoikilta, kunnes taas turvotusta rupesi hieman tulemaan. Onneksi mulla on sitä tullut vain vähän... Mutta kokemuksena se oli IHANA. En olisi ikinä uskonut. Oon niin ennakkoluuloinen, mutta menen kyllä vastakin! Lopuksi vielä laitettiin kauniit geelilakat varpaisiin, ja ikinä elämässäni en ole varpaitani lakannut, joten kokemus oli aika mielenkiintoinen. Nyt olo tuntuu naiselliselta.

Isoin ongelma tuntuu olevan nyt kotona olemisessa tuo syöminen. Pelkään painoni nousevan kauheasti, jos möllötän yksin kotona ja sorrun herkuttelemaan. Nyt on muutamana päivänä noutoruoka ollut pääsääntöistä ruokaa, ja siitä on päästävä eroon!! Muutenkin alustavaa ylipainoa on ilman raskauttakin ja olen näinkin pitkälle päässyt vähäisillä raskauskiloilla, joten haluaisin pitää kilot kurissa... Mutta herkkusuu mikä herkkusuu..

Lapsen saaminen alkaa pikkuhiljaa jännittää, mutta samalla myös ahdistaa. Omalla tavallaan on aika pelottavaa, että aika on mennyt näin nopeasti. En tiedä mikä siinä pelottaa, mutta onhan tilanne niin uusi! Isäntäkin on alkanut hermoilla asian kanssa, ja varsinkin lääkärin määräämän saikun vuoksi. "Voiko se jo nyt syntyä, nyt JO?" Se kysyi multa. Mutta tavallaan on ihanaa vihdoin saada oma pieni syliin. Se jota olemme odottaneet.