Tänään oli virallinen ultra, jossa isäntäkin edusti. Aika kiva oli nähdä mukelo, ja huomata että se on kasvanu paljon. Yli 1,5cm sitte viikon takaisen ultran!! :) Nyt 52mm pitkä :) Isäntäkin vaikutti iloiselta nähdessään oman pienen lapsosen alkunsa. Siellä se nukkui kovasti ja välillä sitä yritettiin tyrkkiä liikkeelle, jotta tarvittavat tarkastukset saataisiin katsottua. Kaikki oli normaalia. Hieno homma! 

Ultran ja kasvavan lapseni, sekä alkavan 12 rv:n kunniaksi ostin pari ihan uutta bodya ja pari vaatekappaletta kirppikseltä. Olen tyytyväinen itseeni, että edes näinkin kauan olen malttanut pysyä poissa vauvanvaatteista, ynnä muista muksutarvikkeista. Nyt oli ihan pakko :) Tuli hyvä mieli että Papanalla on odottomassa jo pari kivaa vaatetta syksyä varten :)

Tuo kutonen suluissa otsakkeessani kertoo, että vain yhdellä päivällä heitti mun raskausviikkojen päivät. Joten en ajatellut kirjoittaa sitä yhtä päivää, vaan jatkan omalla vanhalla rv-kalenterilla.

Ainoa iso miinus on se, että jo toista kuukautta vaivannut flunssa ei ota helpottaakseen. Taas tänään tuntui että nenukki on entistä helpommin tukossa, ja jatkuvasti saisi olla niistämässä. Ja sitten nuo jatkuvat aivastelut... PUUH!!

Edelleen kaikki on ollut kunnossa, vaikka ruokahaluni on kutakuinkin normaalimpi. Jopa vähän menee normiruokaa alas, vaikka edelleen hedelmät ja kasvikset maistuvat. Uutena tulokkaana on ollut älytön väsymys. Ei sitten millään meinaa jaksaa päivää loppuun asti, eikä edes aloittaa sitä. Onneksi kesä on tulossa, joten toivon auringon ja valon tuovan pirteyttä. No siihen ei mene enää kauaa aikaa. Vaikka tänään lunta ja räntää satoikin, niin olen tainnut kuulla sanonnan: Uusi lumi on vanhan surma. Ja sitä se taitaa olla (toivon...) Koira on aina ihan rapanen ja märkä, kun ulkoa sisälle tulee. Ja JUURI SILLOIN se ensimmäisenä loikkaa sänkyyn tahi sohvalle. Ihanaa... Nooo, kohta helpottaa.

Heido! :)